keskiviikko 11. huhtikuuta 2018

Huoltotöitä, kevään odottelua ja Reiskan romujen asennusta


Kuten varmasti jokainen valveutunut vetouisteluharrastaja on huomannut, niin talvi on tänä vuonna osoittautunut tavallista huomattavasti pidemmäksi. Viime vuonna pöhinät aloitettiin maaliskuussa  Hangossa tiimin järjestämällä Winter Offshore Challengella. Tänä vuonna samaiseen ajankohtaan suunniteltu tapahtuma jouduttiin perumaan sen vuoksi, että MERI ON AIVAN PERKELEEN JÄÄSSÄ!!!

Cranchin talviprojektit

Ei sitä pysty mitenkään kaunistelemaan: Tämmöinen pitkä talvi vituttaa. Jos nyt on pakko jonkinlaista tinareunusta löytää tästä synkästä pilvestä, niin ehkä se on se, että Kräntsin kalustopäivityksille ja muulle kausihuollolle olisi tullut melkomoinen kiire, jos rakseja olisi päästy liottamaan jo maaliskuussa. Tänä talvena veneen säilytyspaikaksi valikoitui tutun maajussin kalustohalli Artjärveltä, joten venettä ei päässyt laittelemaan kuin vasta sitten kun veneen sieltä pois hakee.

Peruuntunut WOC-viikonloppu oli jo aikaa sitten varattu kalastusharrastukselle perhekalentereissa, niin se sitte päätettiin pyhittää kräntsin huollolle. Kaljalla ja muilla litkuilla mukaan houkuteltiin myös Salmonmiehet 1 kippari Tukiainen, joka tietysti kärsi myös tästä samaisesta veden jäätymisen aiheuttamasta toimettomuudesta kyseisenä viikonloppuna. Ohjelmassa oli aika paljon kaikenlaista laitettavaa: Targan muovisten stauffien vaihto Plootulta ostettuihin alumiinisiin, plaanarimastojen ja kelojen asennukset, motin perushuollot, veneen pohjan pesu/hionta/maalaus ja vhf-ration asennus sekä vanhojen kaiun ja plotterin tilalle hankitun Raymarinen a98 yleisnäytön kytkentä. Hommaa oli listalla yhden viikonlopun tarpeisiin aivan riittävästi ja päätimmekin ennen aloittamista jättää tuon pohjan huollon keväämmälle.

Salmonmiesten porukan nuorempaa kastia tarkistamassa kalustoa.
Salmonmies ja Altian houkutintuote
Hommat starttasi perjantaina sillä, että nuorimmaisen mukulan kanssa käytiin hakemassa vene pois landelta. Siinäkin oli oma jännityksensä, kun hallille kahdeksan aikaan aamulla mennessä viimeiset 10 kilometriä teistä oli aivan peilijäässä. Onneksi tuli sen verran pitkään hallilla juoruttua vanhan isännän kanssa, että aurinko oli jo pahimmat pummipaikat sulattanut reitiltä ja ei tarvinnut pelätä, että huoltotoimenpiteet laajenevat veneen laittelusta muun vetokaluston ja miehistön korjaamiseen. Vene saatiin onnistuneesti vedettyä hallille ja jätettiin yön yli sulamaan sisätiloihin, jotta aamulla olisi sitten mukava alkaa väsäilemään huoneenlämpöisen veneen kanssa.


Lauantaina hommiin alettiin jo hyvissä ajoin aamupäivällä. Heti ensimmäisenä huomasimme, että veneeseen unohtuneet paukkuliivit olivat talven paukkupakkasissa paukahtaneet. Tämä oli toki odotettavissa. Jos jollekin on epäselvää, niin paukkuliivejä ei kannata säilyttää tiloissa, jossa lämpötilan- ja kosteuden vaihtelut ovat samat kuin ulkona talviaikaan... :D

Päivä kuluikin sitten mukavasti edellämainittuja huoltotoimenpiteitä väsäillen. Tässä tätä blogitekstiä kirjoittaessa huomaa, että jännitteen rakentaminen tällaiseen tekstiin on vähän hankalampaa, kuin silloin jos kirjoittaa kalastuksesta itsestään. Huoltotyöt itsessään saattavat sitten reissuraporteissa tuoda mukaan ihan omanlaista jännitettä... Reinikka hoiteli tällä kertaa sähkötyöt (edellisistä sähkötöistä vastanneen Puodinkedon kytkennöistä voi lukea lohi-sm 2016 raportista...), kun taas allekirjoittanut ja Tukiainen tehtiin motin huollot ja kaikkea käytännön roplausta veneeseen. Tukiainen toi mukanaan valmistamansa yksisiipisen kelkan osat ja sai kunnian myös alkaa kasaamaan noita uskomattomalla vetovoimalla varustettuja plaanareita.

Raymarinen romut kytketty
Taannoisilla venemessuilla (niistä enemmän täällä) kävimme ihastelemassa hienoja veneitä, mutta samalla metsästämässä edullista seatalk kiskoa ja johdonpätkää, jolla saada kräntsin EV-100 autopilotti yhdistettyä uusiin härpäkkeisiin. Tämä osoittautui aika työteliääksi. Tajusimmekin asiaa hetken mietittyämme, että alustavat messukaupat tehty startkit on turha, kun tarvitsemme vain pelkän


Kiskon ja päätevastukset yhdistävät datapiuhan verkon jatkamiseen. Reinikka kävi hakemassa nimeltämainitsemattomasta alan liikkeestä tarvittavan kiskon ja johdon, mutta lauantain edetessä huomasimme, että kaupasta oli annettu mukaan väärä johto. Tämä kyllä harmitti melkolailla, kun toiveissa oli, että oltaisiin päästy jo heti lauantaina kuivaharjoittelemaan ja ihastelemaan Raymarinen vehkeiden yhteistoimintaa. Jätetään tuon alan liikkeen nimi mainitsematta, sillä muuten olemme olleet todella tyytyväisiä heidän toimintaansa ja varmasti jatkossakin tulee romuja heiltä hankittua. Mikä on ollut kuitenkin vuosien varrella merkillepantavaa, niin aika paljon on nouhaun puutetta alan jälleenmyyjillä elektronisten välineiden nippelitiedon kanssa.

Tässä kun näistä "romuista" blogissa kirjoittaa, niin tulee vähän Kummeli Stories henkinen "ei, kyllä mä näistä maksoin"-fiilis, kun ilman sponssia laitteita kehuu. Pakko on kuitenkin kehua, kun sittemin saimme oikean kaapelin pakettiin ja tuon SeaTalk ng verkon pystyyn, niin laitteet löysivät toisensa välittömästi. Tämähän tietysti vain herättää nälän kaiken maailman uusien härpäkkeiden tilaamiseen ensi kaudelle... (VINK VINK Raymarinen PR-miehet).

Kräntsin elektroniikka: Raymarinen ev-100 pilotti, a98 yleisnäyttö (chirp anturilla) ja ray60 vhf-dsc.

Saa nähdä miten käy kalantulon, kun vanhat lowrancen vehkeet on nyt korvattu "vähän" uudemmilla laitteilla. Kaikenlainen taikausko tässä hommassa kuitenkin vahvasti leijuu läsnä alituiseen. Kaikista hulluin homma lienee Kräntsin edellisen omistajan Aksolan teoria mustasta pohjasta, jonka takia kalaa on niin hyvin tullut. Pakko on siis keväällä vetää mustat maalit veneen pohjaan. Tosin kun Kräntsin ulkoasua katselee, niin väkisinkin juolahtaa Leevien biisin sanat mieleen: "tässä naamassa arpikin kaunistus on...".

Kaikenkaikkiaan tällainen yhdessä väsääminen on oikeinkin mainiota ajanvietettä, kun kerran uistelemaan ei pääse.


Whalerin talviprojektit

Tukiaisella projektit alkoi jo oikeastaan heti kauden päätyttyä. Viimeisellä kalareissulla joulukuussa kuului veneen kiivetessä trailerille kevyttä rutinaa pohjasta. Kurkkaus pohjaan osoitti, että gelcoat oli murtunut. Hieno homma... No, soitto tuttuun lasikuitupajaan ja aikaa varaamaan. Vene meni tammikuun alussa Nastolaan, jossa se otettiin pois rattailta ja kunnostus alkoi. Lasikuitumies ehdotti, että kun vene painaa aika paljon, niin jos tekisi pienen vahvikkeen pohjaan. Eihän siinä mitään, tehdään vaan. Kohta, johon gelcoatin murtuma oli tullut, oli aika kuormituksen alla trailerin kölirullien pitkän välin vuoksi.

Samalla kun venettä paikkailtiin, tehtiin myös traileriin muutoksia. Jos kehuu Puodinketo Reiskoja, niin Tukiainen ei kehu Majavan 2600 kg traileria. Aisapainoa on pelkällä trailerilla yli 120 kg ja siihen kun lyö veneen päälle, niin sitten sitä onkin. Whaler on nyt sellaisessa asemassa kärryllä, että vene ei enää lisää painoa. No anyway, rullia tuli nyt siis kärryyn lisää kölille ja sivutuille. Katso alta ennen ja jälkeen kuvat. Ongelma on vieläkin kyllä siinä, että kipin rullat kun on hitsattu, niin tehtaan laadunvalvonta ei ole onnistunut saamaan rullia samalle linjalle. Jumalauta, V.M.P! Projekti siis jatkuu vielä! Vähintään se tulee vielä tehtyä, että sivutuet ottaa enemmän kuormaa. Suomessa aina sanotaan, että kaikki kuorma on oltava kölillä, mutta jenkeissä kölillä on 0 kg, kun veneet on pankkojen päällä. Paljon fiksumpu ratkaisu kuin Suomalaiset yleiskärryt.




Trailerin muokkausta


Kun oli nuo ikävät hommat saatu alta pois, niin alkoi suunnilleen samanlaiset hommat kuin Salmonmiehet 2:n isännillä, eli elektroniikan päivitystä. Pitkään ja erityisen hyvin palvelleen tietokoneen tilalle oli tulossa Raymarinen a95. Tähän sitten oltiin liittämässä Raymarinen Quantum-tutka. Tuollaisen telkkarin asennushan ei ole mikään ihmeellinen juttu, kun kojetaulussa oli melkein sopiva asennusaukkokin. Pieni sovituskehä kuitenkin piti tehdä CNC-koneella.

Tutkan asennuskin on ihan piece-of-cake, mutta tutka tarvitsee tietenkin jonkun asennuspaikan. Sitä sitten Tukiaisen tapaan mietittiin tuntikausia ja tehtiin 3D-mallit jne... Kun teline lopulta päästiin hitsaamaan kiinni, meni kaikki kuin elokuvissa. Kannattaa suunnitella huolella.


Vanha näyttö pois


Luottomies Igor hitsaa taas Whaleriin romuja. Igor tuumasi kerran "pitää ostaa isompi laiva, kun aina täytyy hitsata uutta" :)

Quantum-tutkan yksi hieno ominaisuus on muuten se, että se ei tarvitse kuin virtakaapelin. Data kulkee wifin avulla. Ilman tätä ominaisuutta ei olisi edes kannattanut yrittää saada pönttöä targaan, kun alkaa putket olla niin täynnä piuhaa kuin olla ja voi. Nytkin oli jo hikipisarat otsalla ja selässä, kun johtoa yritettiin saada kulkemaan putkessa. Sinulle, joka aiot tehdä jotain vastaavaa, voi Salmonmiehet suositella kaapelin käsittelyä jollain liukkaalla aineella, esim. alla olevalla vaseliinilla. Johan meni kaapeli hienosti putkessa, ihan niin kuin kotona mak... no kai sen nyt ymmärsi, että hyvin luisti.


Tätä pintaan ja virtakaapeli luisti putkessa kuin itsestään

Reiskan näyttö kytkettiin Whalerissa olevaan SPX10 pilottiin NMEA 0183:n kautta. Näin saadaan näytölle gyro-kompassin suunta, jolloin tutkan overlay-näkymä toimii (eli karttakuva ja tutkakuva päällekkäin). Lisäksi vanha AIS-boksi kytkettiin näytön toiseen NMEA 0183-porttiin, jolloin näytölle tulee myös esim. Tallinnan pika-alusten symbolit. Kerran on ollut tuosta aika iso apu, kun tietokoneen näytölle tuli vuonna 2016 Helsingin merilohikisassa Kasuunin luona ilmoitus, että minuutin ja 40 sekunnin päästä kohdataan laiva 38 metrin etäisyydellä. Eipä paljon katamaraania näkynyt, mutta nuo kun menee sen 80 km/h, niin kaukaa horisontistakin ne tulee nopeasti kohdalle. Kun tuo 1 min 40 sek oli mennyt, kohtausetäisyys oli saatu reiluun 150 metriin. Huh huh!


Pilotin, eli SPX10:n keskusyksikön liitännät. Pilotti kytkettiin a95:een kuvassa näkyvästä alemmasta NMEA plus- ja miinus-liittimistä, jotka on siis laitteelta ulospäin. Toiset on laitteeseen päin menevää tietoa.


Palataan taas vuoteen 2018. Nopea testi kuivalla maalla osoitti laitteiden toimivan hyvin. Seuraavaksi sitten Veradon huolto ja jäiden lähtö!


Valmis asennus




Testiä...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti