Miniloma Päijänteellä 8-9.8.2017

Allekirjoittaneen loma alkoi tänä vuonna poikkeuksellisen myöhään viikolla 30 ja erinäisten "projektien" vuoksi vasta kolmannella viikolla tuli lähdettyä vesille. Päätin katsoa sääennusteista milloin olisi pari hyvää päivää ja lähteä sitten pitkästä aikaa Päijänteelle. Vettä oli satanut elokuun vaihteessa enemmän kuin tarpeeksi, mutta lopulta 8-9. elokuuta näytti suotuisalle.

Päijänteen maisemia

Kauheasti en edes yrittänyt saada kaveria mukaan, kun kaikki alkoi jo olla takaisin tekemässä "bisnestä", joten starttailin Lahdesta ihan omalla aikataululla. Kaupan kautta venettä hakemaan ja kohti Vääksyä. Majakkapaviljongin luiskalta vene vesille ja rauhalliseen tahtiin kohti Tehiä. Pilotti päällä laittelin vavat valmiiksi ja annoin veneen mennä noin 5 solmun vauhdilla eteenpäin. Puolillta päivin kaikki alkoi olla valmista ja meinasin jo työntää Veradon kaasukahvan kaakkoon, kun sain puhelun Salmen Makelta, että hän on Asikkalanselän laidalla teräsveneellään. Pitihän sitä kahvit käydä juomassa ja sen jälkeen matka jatkui kohti Pohjoista.

Uistelun aloitin hieman Paatsalon pohjoispuolelta, eli matkaa luiskalta tuli melkein saman verran kuin lähtiessä lohenvetoon Suomenlahdelle. Keli oli hieno, puolipilvistä ja heikkoa lounaistuulta. Vetoon meni sekalainen setti, joista suurin osa oli rakseja Kokkosen "turbon" kanssa. Plaanareita 2 kpl / puoli ja takiloihin 3 kpl / puoli. Päijänteellä on uusi hyvä lupasysteemi, missä peruslupa sisältää 6 vapaa ja 10 € summalla saa lisävavan. Maksimimäärä on 10 vapaa. Lisäksi suositellaan vahvasti käytettäväksi yhtä kolmihaaraaa / uistin. Varsinkin vaappumiehet käyttää teurastusuistimia kolmella kolmihaaralla. Jokainen toki tyylillään, mutta kannattaa pohtia tarvitseeko kaikki kolme koukkua olla vaapussa kiinni? Hyviä tuloksia ollaan saatu esim. Zombi-vaapuilla, joissa on vain yksi koukku pienen lenkin jatkona.

Veneenlaskuluiskille on laitettu kalastussäännöt hyvin esille

Jatkoin uistelua Tehin länsipuolta pitkin ja tuntui, ettei kala oikein ollut syönnillä. Muutaman tunnin jälkeen pääsin lähelle Lohiluotoa, jossa luotain piirsi selvästi enemmän kalaa. Aika pian vasemman (merimiehet sanoisi paapuurin) puolen uloin plaanari alkoi pakittaa. Kun sain sisemmän "kepin" kouraan kelatakseni sen pois edestä, iski myös siihen kala. Tätä kelatessa meni hieman aikaa ja huomasin, että toisen puolen lähin plaanarikin lähti peruuttamaan, mutta plaanari tuli kuitenkin heti takaisin rinnalle. Kolme kalaa siis yhtä aikaa kiinni. Ensimmäisen kalan kelattuani veneen lähelle huomasin sen olevan hauki. Tämä sai vapauden heti ja sitten saman puolen uloimman vavan kimppuun. Tässä vaiheessa huomasin kalan irronneen. Vapojen uudelleenvirityksen jälkeen toisen puolen tärppivavan tarkistus ja siellä oli alamittainen taimen.

Luotaimessa hyvin kalaa

Tunti myöhemmin samalta Lohiluodon paikalta plaanari lähti taas peruuttamaan ja sieltä tuli kevyellä kelauksella 60 cm kuha. Tämä lähti mukaan. Päijänteellä kuhakanta on voimistunut viime vuosina ja kala kasvaa huomattavasti isommaksi kuin Vesijärvellä. Syytä en osaa sanoa varmasti, mutta epäilisin pienemmän kalastuspaineen vaikuttavan tähän. Olen asettanut Päijänteelle oman alamittani kuuteenkymmeneen senttiin kaikille kaloille. Taimenenhan saisi ottaa 50 cm pitkänä ja kuhan 42 cm, mutta onko järkeä? Noista mitoista kala vasta aloittaa nopeamman kasvun.

Kuha 60 cm

Koska tarkoitus oli olla veneessä yötä ja käydä saunomassa Lehtisten saaressa, päätin lopettaa uistelun noin puoli yhdeksän aikaan. Keli oli upea ja loppuun tuli vielä pari haukea ja yksi 50 cm kuha, jonka päästin takaisin kasvamaan.

Tehinselän auringonlasku

Lehtisissä on hienot puitteet veneilylle. Laituri on hyvässä kunnossa ja sen yhteydessä on poijuja. Lisäksi löytyy uudehko sauna kaikkien käyttöön, joka lienee jo kolmas tällä paikalla. Muistan hyvin vielä sen ensimmäisen saunan, joka alkoi elinkaarensa lopussa olla melkoinen muisto sodanajan Suomesta. Lisäksi heti laiturin vierestä löytyy hieno grillikatos ja sadan metrin päästä myös huussit. Laituri olikin melko täynnä veneitä, mutta yksi väli löytyi matkaveneilijöiden välistä.

Lehtisten saari Tehinselän reunalla

Keskiviikkona 9.8.2017 heräilin kuuden aikaan ja nopealla aikataululla lähdin taas vesille. Päivä ei tuottanut juurikaan tapahtumia. Melko pian uistelun aloitettuani noin 50 cm kuha kävi veneen vieressä, mutta tämän jälkeen hiljeni ihan täysin. Kolmen aikaan, eli melkein 8 tunnin tyhjänvedon jälkeen uloin plaanari, mihin olin vaihtanut lohipellin (sinisen sävyinen Ismo Mag) lähti pakittamaan kovalla vauhdilla ja räikkä parkui hetken. Kuitenkaan kala ei pysynyt kiinni ja plaanari lähti taas kirimään venettä. Pitkästä aikaa tuli tällä reissulla käytettyä pikkuplaanareita ja samaan tapaan pitkästä aikaa oli myös karkuutuksia. Isoilla kelkoilla en muista yhtään karkuutusta. Toisaalta eipä pikkuplaanareillakaan pitkän ajan mittapuulla ole kovin paljon karkuutuksia, joten ehkä tämä menee tilastolliseen piikkiin.

9.8 oli muuten vuosipäivä järvilohiennätykselleni. Tasan 20 vuotta aiemmin 9.8.1997 saimme Hutrin Tuomaksen kanssa nuorina miehen alkuina 7,5 kg järvilohen. Kala tuli Diamond King 4 - pellillä, joka oli kulta-hopea sävyinen. Tällä pellillä muuten tuli niihin aikoihin kesäaikaan suurin osa kaloista. Eipä ollut vuosipäivä tänä vuonna ihan samanlainen kuin tuolloin vuonna 1997. Tosin ainahan voi jossitella, jos vaikka se plaanarin pakitus olisi ollut jotain tuota kokoluokkaa :)

Järvilohi 7,5 kg, pituus 82 cm

JOUNI TUKIAINEN

Whalerin ensimmäinen reissu Luvian lohiviikon jälkeen

Kesäkuu vierähti käymättä kertaakaan vesillä Whalerillä. Rankka viikko luvialla, surkeat kelit ja töissä ennätyskovat kiireet aiheutti sen, että ei vain jaksanut laittaa traileria auton koukkuun ja suunnata satamaan. Virtasen kanssa oli tietenkin tarkoitus lähteä Helsinki Trolling Contestiin, mutta kuluvalle kesälle tyypilliseen tapaan kelit esti senkin reissun.

Kun ei Helsinkiin päässyt kisailemaan, soittelin Suurosen Petelle, jonka piti lähteä kisoihin mukaan Virtasen ohella, että lähdetäänkö kokeilemaan kuhaa Vesijärvelle. Kuhanuistelu on Salmonmiehistä enemmän Reinikan ja Puodinkedon hommia, joten kovia odotuksia ei osannut asettaa. Joka vuosi tulee kyllä lupa ostettua "Veskulle", mutta käyttöaste jää aina aika pieneksi.

Enonselällä on urbaanit maisemat uistelumestoilla

Herra Suuronen

Suurosen kanssa lähdettiin Niemen satamasta lauantaina 1.7.2017 siinä viiden aikaan iltapäivällä. Vetoon laitettiin sallitut kuusi vapaa ja painotettiin sen verran reilusti myös plaanarivapoja, että ihan pinnassa ei mennyt mitään. Pienimmät painot oli 50 g ja isoimmat 200 g + painouistin / normiuistin-yhdistelmiä. Kuha tuntui olevan jonkinlaisella syönnillä ja pieniä kuhia iski aika pian sekä plaanareista että takiloista. Yksi erikoisuus omalla uistelu-urallani oli kaksi kuhaa (tai mitä vaan kalaa olisi ollut erikoisuus) samassa vavassa. Molemmat tosin oli hieman alamittaisia. Kuhalle olen pitänyt Vesijärvellä alamittana 50 cm, mutta nämä nyt olisi ollut myös lakisääteisen mitan alle.

Tuplauistimen tehokkuutta

Noin kello 20:30 kohtuullisen syönnin jatkuttua huomattiin ulommaisen pikkuplaanarin pakittavan aika kovaa. Noin 10 minuutin väännön jälkeen kala nousi ensimmäisen kerran pintaan ja muistan sanoneeni "helvetin iso kuha". Arvelin kalan olevan 3-4 kg. Tässä vaiheessa kala teki "epäkuhat" ja vei jopa siimaa uudestaan taaksepäin. Syke alkoi hieman nousta, mitä ei yleensä kuhavesillä tapahdu. Vielä ehkä viisi minuuttia ja Suuronen pääsi koukkaamaan kalan haaviin. Kuha makasi parin sekunnin päästä veneen lattialla potkimatta yhtään ja miehet oli hiljaa. En tiedä mitä Suurosen mielessä liikkui, mutta itse jäin vain ihmettelemään, että mitäs nyt. Lopulta sanoin "mitä hittoa, ihan helvetin iso kuha". No, ei muuta kuin puntariin ja painoksi kirjattiin 5,6 kg. Kuha otti 50 g painon takana vedettyyn Bomberin 16A:han. Vettä veneen alla oli 20 metria ja noin 10 metrin syvyydessä majaili tosi laajoja kuoreparvia.

Mittakaavaa kuhalle

Toisin kuin lukija olettaa, kädet on lähes kiinni allekirjoittaneessa, eli ei perinteistä kurkotusta

Sen verran myönnän hölmöyttäni, että toista kertaa en näin isoa kuhaa ota hengiltä, jos sellainen sattuisi tulemaan. Nämä isot kuhat on tietenkin tärkeitä suvunjatkajia, mutta myös hankalia fileerata. Ruodot on kuin perkaisi härkää. Suosittelen vain nopeita kuvia ja kalalle hyvien jatkojen toivottamista.

JT